Jalalla koreasti!

Sen lisäks, että Ruuna Reipas aka Reipa on aivan älyttömän luotto vaelluspolle ja mieletön tykki esteillä, taitaa hän myös kuviokellunnan salat heittämällä helppoon aahan asti. Se mikä heikäläisessä on ehkä parasta on se, että vaikka tää meikäläisen reenaaminen on just sitä kerran kahessa viikossa suoraan valmennukseen (Tampereelle muutto ihan hippasen säätelee näitä ratsastuskertoja Porissa, jännä!), on Reipa joka kerta ihan just semmonen mitä soli viime kerralla lopettaessa. Ja koska tää meitin nimenomainen reenaaminen on sen verran harvinaista herkkua, pitäähän siitä ottaa kaikki irti kun se mahdollisuus suodaan! Ei muutaku siis Hagnerin Kirsin valmennukseen, hoplaa!

Tärkeintähän koko hommassa on siis valmistautuminen, ja siinä jos missä moon elementissäni. Sävy sävyyn huopa&pintelit ja suihkaus shinea, homma ei voi mennä muutakun suoraan lapaan! Lopputulos näytti kutakuinkin tältä:

Harmillisesti itse valmennuksesta ei tullu napattua yhtään kuvaa, mut on tuo Kirsi vaan uskomaton nainen! Ratsastettiin alkuunsa aika rivakkaa ravia etiäppäin, Reiskaku tuppaa olemaan enemmänki hidas ja käy mieluusti vähän säästöliekillä. Sitteko oltiin saatu nopiammaks pohkeelle pyydettiin rehelliseen asetukseen, ja loppua kohden jo sekä taivuteltiin että tehtiin siirtymisiä volteilla.
Reiskasta tuli ihan hirmu mukava loppua kohden! Alko hiukan pehmiämään ensinnäkkin niskasta, ja toisekseen lähti oikeen imemään takaa kättä kohti.


Sai taas rutkasti eväitä omaan ratsastukseensa ja oli hienoa kuulla ettei sitä ihan peukalo keskellä kämmentä tuu posotettua vaikka täti vähän ruosteessa onkin! Kumpa vain sais aikataulunsa sopimaan ja pääsis jatkossakin mukaan, selvisin kuitenniin kokonaisesta 40minuutista pyörtymättä!