lauantai 29. marraskuuta 2014

Koska ei kai niitä ratsuja ratsastamalla tehrä..?!

..ainakaan kovin vikkelällä aikataululla. Niimpä ajattelin vauhdittaa asiaa vähän ja ilmotin Veeruskan muodonmuutosleikkiin! Jeeeee! Seremoniamestarina kukas muukaan kun meitsi ihan itte.



Ja arpaonninen muuttuja..



Luovuus on kyllä kaunis asia, harmi vaan että meitsillä son enempiki piilevänä kykynä. Erittäin piilevänä.. Mutta siis innokkuuttahan piisaa! Ja ei kai ku tuumasta toimehen.

Tämä puoli meni mielestäni vielä aika hyvin.

Ihanko kirurgin kärellä tehty, ha!

Hmm, mikä meni pieleen?!?

 Tämä tässä on syräin, eh.

Noin, valmis! Se mikä minua lohduttaa suuresti, on se että kättensä jäljen voi aika helposti laittaa piiloon, tuolla lailla.

 Selvästi tyytyväinen asiakas.

Semmosta. Picasso kiittää ja kuittaa. Seuraava hevospäivitys sitte heti ens keväänä kun kehtaa kaivaa Tamman loimien alta. Sillai kai!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti