Puolustukseksi sanottakoon, että suomenhevosesta moon kyllä aina haaveillu ja mitäs muuta sitä ponityttö isossa oudossa kaupunkissa ku hevostelua. Ei niin yhtikäs mitään! Joten saanko esitellä suomeneläjäeläimeni Verushka:
Tosiaan, Fionan myymisen ja Tampesteriin muuton jälkeen oli sellanen villi ajatus, että josko oikeen pitäis vähän taukoa hevostelusta. Ja pidinhän minä, melkein kokonaiset kaksi kuukautta! (..tai siis, kävinhän mä vieraitten hevoilla noin kerta viikkoon valmennuksissa, mut eihän sitä nyt lasketa kunnei net oo omeja!) Kunnes eräänä elokuisena päivänä yks nimeltä mainitsematon Viljakan Anna meni ja laitto facebookkiin myynti-ilmotuksen 5-vuotiaasta suomenhevostammasta. Kai ny kattomassa voi aina käydä..
Eniten hullaannuin luonteeseen. Verushka on niin läpeensä kiltti ja jotenkin ihan hirmusen sydämellinen. Siitä oikeen huokuu semmonen lämmin avoimuus, huomaa että hällä ei todella oo mitään pahoja kokemuksia varmaankaan juurikaan mistään. Nuorelle hevoselle tyypillisesti hän tietenkin on kovin kiinnostunut kaikesta ja kaikista, mutta sitäkin kauhian kohteliaasti. Jotenkin sitä on vanhemmiten alkanut niin pirun mukavuudenhaluseksi, ettei millään viittisi ehroin tahroin minkään päkäpään kanssa harrastaa. Ja nättikin hän on!
Ensimmäinen ratsastuskerta oli melko vauhdikas. Veerahan on viellä kesäkuussa siis ollut täysin ravireenissä, ja tiettävät ratsastuskerrat on lähinnä kiteytynyt kokeiluihin "pitääkö selässä?joo.", "osaako laukata?joo.". Vauhdin lisäksi, hän oli/on myös kovin vino. Ratsastus oikeeseen kierrokseen tuntu lähes mahottomalta kun hevonen suorastaan kanttasi oikeella kyljellä. Mutta se mikä viehätti kovasti oli aimo annos miellyttämisenhalua ja se miten nopeasti jo yhdellä ratsastuskerralla ne töppöset pikku hiljaa alko asettumaan vähän sujuvammin sinne vattan alle.
Nyt Veera on ollut mulla aika tarkalleen kaks kuukautta, ja hän on ollut vallan ihana! Ollaan opittu jo pidäte, ja se on jännä miten näin lyhyessä ajassa voi tasapaino kehittyä niin hullun lailla. Oikealle meneminen on tottakai edelleen hankalampaa, mutta Mamma on voimistunut ihan hurjan paljon siitä mitä tilanne oli alotettaessa. Käynnissä osataan jo väistää ja ollaan opittu myötäämään kädelle. Ihan sormet syyhyää, että missä sitä ollaankaan parin vuoden päästä kun näin pienessä ajassakin jo tapahtunut vaikka ja mitä! Ans kattoo ny.
Tekniset tiedot:
t. Verushka
'Veera, Mammukka'
Syntynyt 2009
Säkä noin 164cm
i. Liising
ei. Tähti-Vokker
Omistaja Emmi Silfver
Moi! Entinen omistaja Ruotsista täällä. Kiva nähdä Veeraa ja lukea että menee hyvin!
VastaaPoista